"Ajankohtaisen" seuraaminen on haastavaa jos haluaa selkeän käsityksen siitä mitä tapahtuu. "Ajankohtaisen" ymmärtäminen on lähes mahdotonta sinä aikana kun joku asia on ajankohtaista. Ymmärrys ei tule kahdessa viikossa, mutta sen sijaan mimeettisesti, asettumalla toisten asemaan voidaan seurata mitä tapahtuu ajankohtaisessa. Ajankohtaisen ajattelu on liian nopeaa, vaihtoehdot ovat liian kapeita ja johtopäätöksiin mennään muutamassa tuokiossa.
Aikakuvan muuttuessa myös normaalisti kohdattavat "ajankohtaiset" asiat saavat elämässä erikoisen aseman. Aseman joka suurelta osin on historian tuottama oikku, tapahtuu kerran ja on ohi. Näin paradoksaalisesti ajankohtaisuus on historiattomuutta. Emme kerta kaikkisesti voi ymmärtää "ajankohtaisesti" esimerkiksi lamoja, luonnonkatastrofeja, ydinonnettomuuksia, nälkäkausia, korruptiota tai rahan epätasaista jakautumista. Ne kun jollain tapaa ovat epänormaaleja, vaikka on täysin ymmärrettävää, että ne palaavat samalla kertaa kun Sisyfos on saanut kiven vieritettyä vuoren huipulle. Tähän kohtaan on hyvä lainata keskiaikaista rukousta.
Jumala Suokoon minulle:
Kärsivällisyyttä hyväksyä asiat joita en voi muuttaa
Rohkeutta muuttaa mitkä voin, sekä
Viisautta erottaa nämä toisistaan
Samaan henkeen voisi todeta, että asioita on niitä, jotka ovat todellakin oikkuja ajassa ja toiset ovat palaavia vitsauksia. Aina on niitä, jotka hyötyy siitä että yhteiset pelinappulat lyödään laudalta ja niitä jotka hyötyvät siitä, ettei niin tehdä. Tämä vaikeuttaa melko lailla tehtävää, joka nykyihmisen ymmärrykselle on asetettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti