Valistus ja liikenne

Kun sovellamme peliteoriaa yksityisen autoilun ja joukkoliikenteen huomaamme, että ihmiset tekevät valinnan oman mukavuuden ja moraalisen teon välillä. Tähän tilanteeseen sovelletussa vangin dilemmassa on ihmisen mahdollisuus säästää 10min bussien odotusta jos hän käyttää autoansa päästäkseen nopeammin kaupungille, mutta näin hän estää bussivuorojen lisäämisen, ruuhkauttaa yksityisautoilulla teitä ja saastuttaa suhteellisesti ympäristöä. Ihmiset tinkivät vähemmän omasta mukavuudesta kuin siitä edusta mitä toimivalla joukkoliikenteellä voi olla.

Periaatteessa ongelma on kasvatuksellinen, erityisesti meillä suomessa luokattomat lukiot, tuloerojen suureneminen ja yhteisöllisyyden hajoaminen kaupungillistumisen myötä aiheuttaa individualistista rationalisointia suhteessa ympäristöön. Tämä ilmenee myös psykologisesti siten, että pyrimme suuntaamaan elämämme sillä tavoin, että kehitämme itseämme ja arvostuksiamme suuntaan jossa maailma voi meitä vähiten vahingoittaa. Christopher Lasch luonnehtii ilmiötä nimellä "minimal self". Minimoitu minä pitää uhkaavat asiat pieninä, koska minäkin on maalitauluna mahdollisimman pieni. Jos ihmiseltä kysytään miksi hän ei ole huolestunut jostain maailmaa uhkaavasta asiasta, häneltä saadaan samanlainen reaktio kuin rikoksen tehneeltä (todellista rikosta ei tapahtunut, rikoksen kohde ei ollut ihminen, tein vain kuten käskettiin, vaihtoehtoja ei ollut).

Valistuksen järjen haamut kummittelevat nykyisen ihmisen huolettomuuden turvana. Nykyinen ihminen tarvitsee kipeästi epävarmuuden sietämistä ja jatkuvaa uudelleen kysymistä, sillä vain niiden avulla voimme estää kivettymisen joka estää näkemästä ongelmia ja kärsimystä. Surulliset asiat pysyvät surullisina, mutta niiden ajattelun ei sitä ole pakko olla.